Valkoinen laulu
Valkoinen on aavistus,
siveltimen kuiskaus,
hauras huurre, höyhen hieno
pilvi hahtuvainen vieno.
Valkoinen on lupaus,
levollinen huokaus,
lumi viileä, ja tähdet,
sinä seikkailulle lähdet.
Valkoinen on puhtaus,
kirkas hellä odotus.
Joko väri tulla saa?
kohta
loistaa koko maa
-Hannele
Huovi-
Ei ole kauaakaan siitä, kun ulkona satoi vettä ja oli
inhottavan harmaata ja koleaa. Pidän syksystä, mutta en loppusyksystä. Voisin
jopa sanoa, että inhoan loppusyksyä. Inhoan sitä, kun lehdet ovat pudonneet,
taivas on paksun harmaan pilvivaipan takana ja vettä tihuttaa. Joka paikka on
mutainen ja ilma on kylmän kolea.
Oma mielikin muuttuu harmaaksi sään mukana. Ensimmäiset pakkaset tekevät
ihmeitä. Vaikka lunta maassa ei olisikaan, niin pakkasen kuulaus ja kirkkaus
jotenkin virkistää. Mieli alkaa virittyä tulevaan talveen ja ajatukset
siirtyvät joulunodotukseen. Parasta tässä kaikessa on tietysti kirkas
tähtitaivas – erityisesti Linnunrata.
Olen äärimmäisen surkea joulunlaittaja. Aloitan aina liian
myöhään, enkä sitten kuitenkaan jaksa tehdä kaikkea, mitä ajattelin. Jälleen
tänä vuonna minulla on suuret odotukset itseltä ja hienot suunnitelmat, kuinka
kaiken toteutan – olenhan jouluihminen henkeen ja vereen. Luulin, että nyt
ollaan jo tarpeeksi lähellä joulua, että voisin soittaa joululauluja – olin
väärässä. Pitää kuulemma olla joulukuu jo ja mieluiten yli puolivälin…
Kuitenkin on sopiva aika piparkakuille ja glögille. Kaikelle on aikansa.
Joulua laitellessa aika menee nopeasti. Kaikkea ei ehdi, vaikka
kuinka haluaisi, ja asiat jäävät puolitiehen. Vaadittavan joulustressin sitä
itselle kuitenkin saa aikaan, joten tuleva joulu oikeanlaisine tunnelmineen on
pelastettu.
Mihin se aika sitten katoaa? Päivässä on 24 tuntia, viikossa
7 päivää, tästä jouluaattoon on 3 viikkoa ja 6 päivää. Se on yhteensä 27 päivää
eli 648 tuntia. Aikaahan on ihan hulluna – eikö?
Ei. Olet töissä 5 päivänä viikossa keskimäärin 8 tuntia
päivässä, se tekee 40 tuntia viikossa töitä. Ottaen lukuun kaikki viikonloput
ja itsenäisyyspäivän, ennen joulua olet töissä vielä 136 tuntia eli 17 päivää. Jäljellä on vielä 512 tuntia.
Sinun pitää myös joka yö nukkua keskimäärin se 8 tuntia (minun ainakin). Eli
taas 216 tuntia pois, jäljellä on enää 296 tuntia.
Tuossahan on vielä vaikka kuinka aikaa – ajattelet. Väärin
taas. Ihmisen pitää myös syödä. Ja
jos et syö kokoajan nouto – tai pikaruokaa, niin sinun pitää myös laittaa
ruokaa. Jos oletamme, että käytät työpäivinä puolitoista tuntia ruoanlaittoon
ja ruokailuun ja vapaapäivinä 2,5 tuntia. Se on yhteensä 48 tuntia, eli
jäljellä on 248 tuntia joulunlaittoaikaa. Tietysti haluat myös välillä
rentoutua, käydä suihkussa, katsoa elokuvaa, käydä ulkona, nähdä ystäviä, käydä
WC:ssä ja harrastaa. Pointtini siis – aika häviää jonnekin.
Mikä se aika sitten on? Kellon viisarien tikitystä ja
liikkumista eteenpäin. Aina eteenpäin. Albert Einstein sanoi, että aika on suhteellinen käsite – mitä ikinä
se sitten tarkoittaakin. Joskus tuntuu, kuin aika lentäisi eteenpäin niin nopeasti,
ettet itse tahdo pysyä mukana. Toisaalta taas aika matelee, eikä millään mene
eteenpäin, vaikka kuinka tuijottaisit kelloa. Avaruudessa etäisyyksiä mitataan
ajan, eikä kilometrien mukaan. Syy tähän on varmasti aika järkevä: avaruus on
iso. Lisäksi aika kulkee hitaampaa
avaruudessa kuin maanpinnalla ja maailmankaikkeus on neliulotteinen
(aika-avaruus) eikä kolmiulotteinen.
Tässä kohtaa minun pieni mieleni alkaa mennä tilttiin, kun
yritän ymmärtää sitä, mikä aika on.
Yllättäen aika onkin jokin konkreettinen asia massoineen kaikkineen,
joka venyy ja vanuu tarpeeksi suuren paineen alla ja tuntuu kulkevan ihan omia
teitään noudattamatta sitä kaavaa, mihin tavallinen maallikko on tottunut.
Yhtäkkiä tähtitaivas saa uuden merkityksen: sen takana ei olekaan enää vain
pelkkiä tähtiä ja galagseja mustine aukkoineen ja pimeine materioineen. Ei.
Siellä onkin matka menneisyyteen.
Tähtitaivas onkin ikkuna kaiken alkuun.
Kun katsot tähtitaivaalle, näet sen, minkälainen maailmankaikkeus
oli 5-10 000 vuotta sitten. Jos katsot kaukoputkella, näet vieläkin kauemmas
menneisyyteen. Aika on siis suhteellinen käsite ja jouluaattoon on 648 tuntia.
Nyt sataa lunta.
Lisää ajasta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti